Lopen Sosialidemokraattien historia


 

Vuosi 1905

  • kesällä yli 200 nimen nimilista henkilöistä, jotka kannattivat työväenyhdistyksen perustamista Lopelle.
  • Lopen työväenyhdistyksen perustava kokous kunnantalolla 1.10.1905.
  • puheenjohtajaksi seppä Kaarlo Lampinen, varapuheenjohtajaksi torppari Joose Lehtimäki,
  • sihteeriksi torppari Sakari Lehtonen,rahastonhoitajaksi torppari Mooses Lindroos (Luode)
  • vuoden loppuun mennessä jäseniä 278, joista 54 naista,
    kolmanneksi suurin koko maan maatalousvaltaisten paikkakuntien työväenyhdistyksistä

Vuosi 1906

  • tammikuussa perustettiin Räyskälään haaraosasto Lopen työväenyhdistykselle, jäseniä liittyi heti noin 70 hlöä
  • helmikuussa perustettiin uusi haaraosasto Launosiin, mutta jo puolen vuoden kuluttua se itsenäistyi omaksi työväenyhdistykseksi  kevään aikana perustettiin myös yhdistykset Hunsalaan, Läyliäisiin ja Topenolle
  • vappuna marssittiin Jokiniemestä Topenolle
  • kesäkuussa perustettiin työväenyhdistykset Vojakkalaan ja Kormuun
  • syksyllä Lopella oli toiminnassa jo 8 työväenyhdistystä
  • joukkovoiman keskittämiseksi alkoi ilmeni yhteistyön tarvetta → 11. päivänä marraskuuta perustettiin kunnallisjärjestö
  • kunnallisjärjestön luottamusmieheksi ja kunnallistoimikunnan esimieheksi valittiin Lopen työväen yhdistyksestä torppari Mooses Luode
  • vuoden loppuun mennessä kaikki Lopen haaraosastot eronneet itsenäisiksi yhdistyksiksi
  • työväenyhdistyksille perustettiin heti alaosastoja, Lopen yhdistyksellä  mm. ompeluseura, lauluseura, puhujaseura, urheiluseura ja soittokunta
  • lisäksi lähes joka yhdistykseen perustettiin kirjasto
  • ensimmäisen kerran edustaja sosialidemokraattisen puolueen puoluekokoukseen, edustajana seppä Kalle Lampinen
  • Lopen yhdistyksen puheenjohtajaksi suutari Nikolai Viljava

Vuosi 1907

  • keväällä kolme uutta yhdistystä, joista Järventaan ja Hevosojan työväenyhdistykset Lopen haaraosastoiksi ja Hautahuhta omaksi yhdistyksekseen
  • Hunsalan yhdistyksen perustamiseen vaikutti suuresti Ulrik Valenius
  • ennalta mainittujen lisäksi eri työväenyhdistysten perustamiseen ovat vaikuttaneet mm. Läyliäisillä Urho Nylund ja Selim Kivistö, Räyskälässä Stefan Ranta,  Topenolla Albert Kanerva ja Launosissa Hanne Helenius, jne.
  • Lopella 11 sosialidemokraattisen puolueen yhteydessä toimivaa työväenyhdistystä, jäseniä yli 700 hlöä
  • jäsenmäärä ei tästä enää merkittävästi kasvanut
  • Launosten työväenyhdistys sai Artturi Launolta nimellistä vuokraa vastaan tontin, jonne rakennettiin Launosten työväentalo → valmistui syksyllä
  • Lopen yhdistys sai jokiniemestä Viljavan myötävaikutuksella tontin → Lopen yhdistyksen talo vesikattovaiheeseen

Vuosi 1910

  • Lopen yhdistyksen talo valmistuu → toiminta siirtyy Jokiniemeen → yhdistystä aletaan kutsumaan Jokiniemen työväenyhdistykseksi (myöhemmin nimi virallistettiin)

Vuosi 1912

  • Hunsalan työväen yhdistykselle oma talo

Vuosi 1914

  • maa julistetaan sotatilaan → poliittiset puheet kieltoon ja lehtisensuuri voimaan
  • Launosten ja Lopen työväentalot venäläisen sotaväen käyttöön (Launosten yhdistys sai kuitenkin järjestää kokouksiaan ja iltamiaan talossaan)

Vuosi 1916 

  • Vojakkalan työväenyhdistykselle oma talo

Vuosi 1917

  • Lopen työväentalo takaisin omaan käyttöön

Vuosi 1918

  • kansalaissota → työväenyhdistysten toiminta lamautunut
  • Launosten työväentalo vankileiriksi

Vuosi 1919

  • vuoden alussa Launosten työväenyhdistys anoi maaherralta työväentalonsa luovuttamista yhdistyksen omaan käyttöön → Launosten suojeluskunnalta lausunto, jonka mukaan yhdistyksen anomus olisi hylättävä → talo omaan käyttöön vasta lokakuussa

1920-luku

  • 1920-luvun alussa työväenliikkeen yhtenäisyys rikkoutui kommunistisen suunnan vaikutuksesta
  • yhdistysten harrastustoiminta vilkasta
  • Hunsalan työväenyhdistys joutui kommunistien valtaan → toiminta lakkautettiin 1920-luvun puolivälissä (sosialidemokraatit perustivat yhdistyksen uudelleen myöhemmin)

Vuosi 1926

  • Launosten työväenyhdistykseen perustetaan oma soittokunta

Vuosi 1927

  • Salon työväenyhdistykselle oma talo

Vuosi 1928 

  • Launosten työväenyhdistykseen palkataan vakinaisella palkalla näyttämönjohtajan

1930-luku

  • 1930-luvun alussa työväenliikkeen toimintaa häiritsi lapuanliikkeen aikana oikeistoradikalistisen kuohunnan lisäksi pula-aika ja työttömyys

Vuosi 1931 

  • Launosten työväenkirjastossa 150 nidettä → suurin kirjasto Lopella

Vuosi 1945 

  • Hunsalan työväenyhdistys uudelleen kommunistien haltuun

Vuosi 1953

  • Lopen kylän Sosialidemokraattinen yhdistys ry perustetaan

Vuosi 1977

  • Lopen Sosialidemokraattinen yhdistys perustetaan

Vuosi 2012

          • Vojakkalan Ty ja Lopen Sosialidemokraatit yhdistyivät Launosten Työväenyhdistyksen kanssa ja Launosten Ty vaihtoi nimensä Lopen Sos.Dem Ty:ksi. Samalla kunnallisjärjestö lakkautettiin tarpeettomana.

Kommentit

Jätä kommentti