Lopen Sosialidemokraattien historia
Vuosi 1905
- kesällä yli 200 nimen nimilista henkilöistä, jotka kannattivat työväenyhdistyksen perustamista Lopelle.
- Lopen työväenyhdistyksen perustava kokous kunnantalolla 1.10.1905.
- puheenjohtajaksi seppä Kaarlo Lampinen, varapuheenjohtajaksi torppari Joose Lehtimäki,
- sihteeriksi torppari Sakari Lehtonen,rahastonhoitajaksi torppari Mooses Lindroos (Luode)
- vuoden loppuun mennessä jäseniä 278, joista 54 naista,
kolmanneksi suurin koko maan maatalousvaltaisten paikkakuntien työväenyhdistyksistä
Vuosi 1906
- tammikuussa perustettiin Räyskälään haaraosasto Lopen työväenyhdistykselle, jäseniä liittyi heti noin 70 hlöä
- helmikuussa perustettiin uusi haaraosasto Launosiin, mutta jo puolen vuoden kuluttua se itsenäistyi omaksi työväenyhdistykseksi kevään aikana perustettiin myös yhdistykset Hunsalaan, Läyliäisiin ja Topenolle
- vappuna marssittiin Jokiniemestä Topenolle
- kesäkuussa perustettiin työväenyhdistykset Vojakkalaan ja Kormuun
- syksyllä Lopella oli toiminnassa jo 8 työväenyhdistystä
- joukkovoiman keskittämiseksi alkoi ilmeni yhteistyön tarvetta → 11. päivänä marraskuuta perustettiin kunnallisjärjestö
- kunnallisjärjestön luottamusmieheksi ja kunnallistoimikunnan esimieheksi valittiin Lopen työväen yhdistyksestä torppari Mooses Luode
- vuoden loppuun mennessä kaikki Lopen haaraosastot eronneet itsenäisiksi yhdistyksiksi
- työväenyhdistyksille perustettiin heti alaosastoja, Lopen yhdistyksellä mm. ompeluseura, lauluseura, puhujaseura, urheiluseura ja soittokunta
- lisäksi lähes joka yhdistykseen perustettiin kirjasto
- ensimmäisen kerran edustaja sosialidemokraattisen puolueen puoluekokoukseen, edustajana seppä Kalle Lampinen
- Lopen yhdistyksen puheenjohtajaksi suutari Nikolai Viljava
Vuosi 1907
- keväällä kolme uutta yhdistystä, joista Järventaan ja Hevosojan työväenyhdistykset Lopen haaraosastoiksi ja Hautahuhta omaksi yhdistyksekseen
- Hunsalan yhdistyksen perustamiseen vaikutti suuresti Ulrik Valenius
- ennalta mainittujen lisäksi eri työväenyhdistysten perustamiseen ovat vaikuttaneet mm. Läyliäisillä Urho Nylund ja Selim Kivistö, Räyskälässä Stefan Ranta, Topenolla Albert Kanerva ja Launosissa Hanne Helenius, jne.
- Lopella 11 sosialidemokraattisen puolueen yhteydessä toimivaa työväenyhdistystä, jäseniä yli 700 hlöä
- jäsenmäärä ei tästä enää merkittävästi kasvanut
- Launosten työväenyhdistys sai Artturi Launolta nimellistä vuokraa vastaan tontin, jonne rakennettiin Launosten työväentalo → valmistui syksyllä
- Lopen yhdistys sai jokiniemestä Viljavan myötävaikutuksella tontin → Lopen yhdistyksen talo vesikattovaiheeseen
Vuosi 1910
- Lopen yhdistyksen talo valmistuu → toiminta siirtyy Jokiniemeen → yhdistystä aletaan kutsumaan Jokiniemen työväenyhdistykseksi (myöhemmin nimi virallistettiin)
Vuosi 1912
-
Hunsalan työväen yhdistykselle oma talo
Vuosi 1914
- maa julistetaan sotatilaan → poliittiset puheet kieltoon ja lehtisensuuri voimaan
- Launosten ja Lopen työväentalot venäläisen sotaväen käyttöön (Launosten yhdistys sai kuitenkin järjestää kokouksiaan ja iltamiaan talossaan)
Vuosi 1916
- Vojakkalan työväenyhdistykselle oma talo
Vuosi 1917
- Lopen työväentalo takaisin omaan käyttöön
Vuosi 1918
- kansalaissota → työväenyhdistysten toiminta lamautunut
- Launosten työväentalo vankileiriksi
Vuosi 1919
- vuoden alussa Launosten työväenyhdistys anoi maaherralta työväentalonsa luovuttamista yhdistyksen omaan käyttöön → Launosten suojeluskunnalta lausunto, jonka mukaan yhdistyksen anomus olisi hylättävä → talo omaan käyttöön vasta lokakuussa
1920-luku
- 1920-luvun alussa työväenliikkeen yhtenäisyys rikkoutui kommunistisen suunnan vaikutuksesta
- yhdistysten harrastustoiminta vilkasta
- Hunsalan työväenyhdistys joutui kommunistien valtaan → toiminta lakkautettiin 1920-luvun puolivälissä (sosialidemokraatit perustivat yhdistyksen uudelleen myöhemmin)
Vuosi 1926
- Launosten työväenyhdistykseen perustetaan oma soittokunta
Vuosi 1927
- Salon työväenyhdistykselle oma talo
Vuosi 1928
- Launosten työväenyhdistykseen palkataan vakinaisella palkalla näyttämönjohtajan
1930-luku
- 1930-luvun alussa työväenliikkeen toimintaa häiritsi lapuanliikkeen aikana oikeistoradikalistisen kuohunnan lisäksi pula-aika ja työttömyys
Vuosi 1931
- Launosten työväenkirjastossa 150 nidettä → suurin kirjasto Lopella
Vuosi 1945
- Hunsalan työväenyhdistys uudelleen kommunistien haltuun
Vuosi 1953
- Lopen kylän Sosialidemokraattinen yhdistys ry perustetaan
Vuosi 1977
- Lopen Sosialidemokraattinen yhdistys perustetaan
Vuosi 2012
• Vojakkalan Ty ja Lopen Sosialidemokraatit yhdistyivät Launosten Työväenyhdistyksen kanssa ja Launosten Ty vaihtoi nimensä Lopen Sos.Dem Ty:ksi. Samalla kunnallisjärjestö lakkautettiin tarpeettomana.
Kommentit